Neuvolakulumisia rv36

Tänään piipahdettu jälleen kerran neuvolassa... 35+4 ja kaikki ihan ok. RR 107/69, hb 129, painon muutos/vko 1.51kg.... : / No toivotaan, että se paino on mennyt vauvan massankasvatukseen eikä meikäläisen takamukseen : D Sf-mitta oli pysynyt samassa 33cm missä viimeset pari kertaa, mutta tällä kertaa siis vauva oli edelleen pysynyt raivotarjonnassa ja laskeutunut ja kiinnittynyt!! Tuli hyvä mieli kun tietää nyt ainakin ettei se keksi enää kääntyä poikittain tai mitään kun on ollut niin liikkuvaista sorttia. Nyt pidetään peukkuja pystyssä, että pää painaisi paikkoja sen verran että alkais pehmetä ja tehdä alustavaa avaamistyötä. Ainakin kivuista ja paineesta päätellen jotain siellä on tapahtunut kun välillä painaa noihin lantioluihin tosi kovasti ja revähdyksiä ja viiltävää poltetta tulee nivusiin useesti. Tänään lisäksi ollut ihmeellistä aaltomaista viiltävää kipua ilman supistuksia tuonne alaselkään ja sitten sellanen outo paineen tunne. Meni ohi levolla kylläkin, mutta kummalle tuntuu. Olen kyllä jo melkoisen kypsä tähän oloon ja vaappumiseen. Etenkin nuo yöt on niin ärsyttäviä.

Ostin vauvalle jo vaipatkin ja kaappiin jemmaan pari äidinmaidon korviketta sekä 1 erimallisen tutin. Nyt meillä on siis ihan perinteinen MAM-tutti sekä sitten ostin ihan Ainun perinteisen rengastutin, jossa on se "kaareva" imuosa. Neitihän oli tuttien suhteen hyvin nirso ja hänelle kelpasi vain tuo rengastutti jossa oli tuo "kaareva" imuosa, MAMin pyöreäpäiset ei kelvannu ku ihan pari kk vauvana, sitten se aloitti sylkeä niitä pois. Kai se ei vaan istunut sen suuhun ja ei saanut siitä sitten kunnon imuotetta. Äsken pesin viimeiset 2 vaatekappaletta ja sänky on pedattu jne... Nyt siis kaivan enää varastosta sitterin ja turvaistuimen&telakan ja kaikki on done : )

Sauna näyttää jo hyvältä, kaikki laatoitukset on tehty, samoin laattojen saumaukset, kattoon on asennettu paneelit ja tähtitaivas, nyt on menossa seinien panelointi. Sitten ei oikeestaan muuta kuin lauteet paikalleen ja kiuas. Ihan kohta loppuu tää ravaaminen tuolla anoppilassa saunassa ja pääsee vaikka joka ilta ihan omaan hienoon saunaan. Kyllä oon ylpee miehestä, se on niin taitava käsistään <3

Lainasin viime viikonlopuksi tosiaan äidilleni tuota mein yhtä hurttaa. Oli kuulemma piristänyt kovasti tyhjää taloa ja vähän tuonut lohtua surun keskelle. Äiti oli kovasti sitä mieltä, että hän haluaa mahdollisimman nopeesti uuden koiran, koska on tottunut elämään karvatassu talossa joten selasimmekin sitten nettiä ja erilaisia kodittomia. Koska meillä on tuo nuorimmainen adoptoitu Espanjasta oli äiti päättänytkin, että tarjoaa kodin siis kodittomalle kulkukoiralle. Löydettiinkin sitten tosi suloinen pari vuotias polvenkorkuinen steriloitu narttu, joka on siis Espanjasta. Äiti rakastui siihen heti ja soittelikin siitä ja niin se sitten alustavasti varattiin äidilleni ja hänen miehelleen. Se lentää 3.12 Suomeen meitä lähimpään löytöeläintaloon (sen tuo siis Suomeen paikallinen löytöeläinkoti, ei mikään Espanjankoira yhdistys) ja sitten he menevät sitä katsomaan jonka jälkeen saa tehdä lopullisen päätöksen ostamisesta. Tosin äiti on jo aivan myyty ja sydämensä menettänyt, joten en epäile että se sinne jäisi häkkiin nyhjöttämään : D Oon itsekin tosi innoissani, nää rescuekoirat on niin lähellä sydäntä <3 Mietin sitäkin, että on hyvä kun tuo koira on noin nuori, niin ei varmaan ole paljoa ainakaan kerennyt tulla huonoja kokemuksia ihmisistä tms. ja luultavasti tottuu siis äidin lapsenlapsiinkin, eli meidän neitiin ja tulevaan vauvaan oikein hyvin. Koiruus on siis n. vuoden verran jo Espanjassa tarhalla odottanut kotia. Tässä vielä kuva hauvelista : )