Joulusiivous suoritettu, nyt vaan ootellaan...

Juupa juu. Tänään on virallinen joulusiivous suoritettu, huh mikä urakka. Pölyjen pyyhintä oikein tarkasti tyhjentämällä hyllyt tavaroista ja märällä oikein pyyhin, lattiat imuroitu ja mopattu, vessat pesty, matot ulkona ja muutenkin järjestelty vähän roippeita siistimmin : ) Jouluruuat käytiin ostamassa eilen, yllättävän "halvalla" selvittiin vaikka tuntukin, että kärri oli ääriään myöten täynnä. Kinkkukin nostettiin jääkaappiin sulamaan, tarkotus ois paistella se leivinuunissa tossa lauantai-sunnuntai välisenä yönä : P Kuusi vielä pitäis käydä tosta omasta metästä kaatamassa, se ois tarkotus ottaa sisälle sunnuntaina. Sit ei muuta ku ootellaan Joulua (ja vauvan syntymää....)

Tosiaan neuvolassakin pyörähdin tuossa pari päivää sitten. Neuvolatäti teki sisätutkimuksen ja kovakouraisesti kokeilikin nimittäin jäi hyvät veret sormiin kun veti käden pois : D Kaulaa vielä vähän jäljellä ja kohdunsuu sormelle auki. Toivoin kovasti, että tuo "kaiveleminen" ois sen verran ärsyttänyt paikkoja, että ois synnytys käynnistynyt, mutta ei. Pari hassua harkkasupistusta teetti, ei muuta. Ei edes limatulppaa oo näkyny. Tänäänkin tää hulluna siivoominen teetti supistuksia, mut ei nyt mitenkään siltä vaikuta, että tänäänkään vielä synnärille ois matka. Tänään poksuu 39+0 eli viikko vielä ois laskettuun aikaan : ) Niin toivoin, että ois vauva kerenny Jouluksi kotiin, mutta oon nyt jo luopunut toivosta. Vaikka miten tuo kohdunsuu vaikuttais kypsältä niin ei se sieltä vaan ole vielä tulossa : ( Vietetään sitten joulua ihan kolmistaan vielä tämä vuosi. Mut jos jotain ennakoivia merkkejä synnytyksestä niin vauva on hiljentyny huomattavasti eilen ja tänäänkin ollut paljon hissukampi kuin tavallista ja parille viimekerralla neuvolassa verenpaineet on pikkasen nousseet kun on ollu aikalailla matalat koko raskauden. Tiedä häntä, ei auta kuin ootella <3 Kyllä se odotus sitten palkitaan!! <3

Joulupuuro porisemassa liedellä, joten taidan lähteä hämmentelemään sitä kun yllättäen onnistun aina polttamaan noi maitopohjaset kattilaan..... : D

Oikein ihanaa ja lämmintä Joulua kaikille <3

Neuvolakuulumisia ja muuta

Olin lähössä sinne neuvolaan viime viikolla.... No ei siinä mitään, mies kävi putsaamassa auton ja laitto sen jo käyntiin lämpeemään. Nappasin auton ja olin lähössä. Meijän pihalta on sellanen pieni pätkä omaa pihatietä ja sitten pieni nyppylä kaarteen kera tielle, joka on talvella tosi hankala. No otin hyvän vauhin ja tietysti sieltä sit tuli auto ja jouduin iskee jarrut pohjaan ja peruuttamaan että saa uudet vauhdit. No tietysti sitte peruutin ihan vinoon ja olin siellä ojan puolella mistä sitte en päässyt pois. Pari hetkeä siinä sutitin ja yritin eteen ja taa, mutta löin hanskat tiskiin. Onneks mies oli kotona ja se tuli sitten auttaa ja sai kun saikin auton sieltä ylös. Kerkesin jo soittaa neuvolatädille, että tuun jos kerkeen että auto töröttää ojassa : D Myöhästyin onneks vaan vartin... Neuvolassa kaikki oli hyvin, vauva tosi hyvin kiinnittynyt, ei pää heilunut enää yhtään. Nyt neuvolat sitten onkin viikon välein kun mennään jo viikolla 38...

Parina päivänä on ollut vatsa tosi kipeä. Sellasta menkkamaista jomotusta ja kihelmöintiä ja supistuksia tullut reippaasti ja oon huomannut, että niistä on tullu aika paljon napakampia. Mutta joka kerta saunassa sitten supistukset on ollu melkeen kivuliaita ja saunasta kun pääsen pois niin ne loppuu kuin seinään. Kerkesin jo pari kertaa soitella äidilleni, että on valmiuksissa jos lähtö tulee, niin tulee sitten neidin hoitajaksi. Äitiparka ei uskaltanut edes ottaa viiniä jonka oli viikonlopuksi varannut kun pelkäsi, että joutuu yöllä lähtee ajelemaan tänne  : D Tänäänkin kävin pienellä kävelyllä, tuntuu kyllä vaikeelta ja kiristää ja nipistää jokapaikkaan, mutta ei se tällä kertaa aiheuttanut edes supistuksia. Nyt siis elellään 38+2. Jotenkin on sellanen kutina, että vauva saattais syntyä ens viikolla, mutta tiedän ihan satavarmasti, että miun tuurilla oon just jouluaattona sairaalassa : /

Neidin kanssa on ollut nyt toooooosi vaikeeta. Sillä on joku uhma tai joku kausi ja se on niin kiukkunen, tai ei ehkä kiukkunen oo oikee sana, mutta itkuherkkä ja huonotuulinen. Ei tarvii sanoa ku "väärä" sana niin se on ku maailman loppu ja alkaa ihan tolkuton itkeminen. Lisäksi syöminen on ollut niin vaikeeta tässä viikon ajan, välillä päivä saattaa mennä tyyliin jogurtilla ja parilla lusikallisella lämmintä ruokaa. Tarjottu on vaikka ja mitä, mutta kun se ei ota niin se ei ota. Sit kun koittaa kuitenkin vähän sitkeesti tarjota, mutta ei niin että se menee itkemiseksi ja pakottamiseksi. Luulen, että tuokin on sitten oravanpyörä: ruoka ei maistu -> on nälkä -> huonolla tuulella -> ruoka maistuu entistä huonommin.....

Nyt ripustamaan pyykkejä, mukavaa Joulun odotusta kaikille : )

Joulu se tulla jolkottaa

Ihanaa kun Joulu on tulossa!! Oon jo laittanut joulukoristeita ja leiponut piparit ja torttuja. Kinkkukin pitäis hankkia ettei vaan jää ilman. Se tietenkin sitten paistetaan leivinuunissa vähän ennen aattoa <3 Joulusiivous varmaan pitäis kans tehdä, luulen että jo ens viikolla kun ei voi oikeen tietää millon tää mukula päättää tulla maailmaan : D Muutenkin tuntuu niin hirveen vaikeelta suunnitella aattoa etukäteen kun saa olla kokoajan varuillaan josko täytyy lähteä sairaalaan... Kotosalla ollaan aatto, ehkä käydään jossain päiväsellä kyläilemässä, joko minun tai miehen vanhemmilla.

Uutta sisustustakin on löytynyt! Kävin eilen Anttilassa ja ihan vahingossa löysin uuden jalkalampun olohuoneeseen kun edellinen hajosi viime viikolla. Se oli sellainen paperinen valaisin niin mies imuroidessaan tuuppas sitä niin että se repes. Samalla siinä pyöriessäni sattui silmään mukavat matot tuohon eteiseen kun olen haaveillut siihen ostavani uudet. On hermo mennyt noihin vanhoihin kun ne lentelee pitkin seiniä ja muutenkin kun ne ei ole meidän matot vaan edelliset asukkaat on ne tuohon teettänyt ja jättivät sitten ne ja annettiin olla kun ihan hyvät olivat.

Vauvan ja synnytyksen suhteen ei oo kyllä oikeen mitään tuntemuksia. Supistukset on selvästi lisääntyneet, mutta ei niissä mitään potkua oo. Vihlasuja ja nipistyksiä alapäässä tuntuu ja välillä revähtää tosi kipeesti ja lonkat sanoo sopimuksen irti ihan kohta, mutta ei muuta. Huomenna ois neuvola, päivittelen sitten kuulumisia sieltä. Eihän tässä enään oo laskettuun ku 2½ viikkoa joka on tosi vähän!! Tavallaan jännittää kun ei tiedä yhtään tuleeko vauva ennen, tasan laskettuna vai reilusti yliaikasena : ) Jotenkin odotan kokoajan jännittyneenä, että kohta losahtaa lapsivedet jonnekin ei niin toivottuun paikkaan kuten sängylle/sohvalle tai sitten jossain julkisella paikalla jää vaan märkä läntti jälkeen : D

Se olis sauna lämmin joten nokka kohti löylyjä!

Synnytystapa-arvio ja pikkujouluilua

Kyllä tää aika rientää.... jääny blogi ihan paitsioon!

Kävin siellä synnytystapa arviossa, silloin oli viikot 36+4 ja vauvan painoarvioksi tuli 2,9kg!! Olin niin tyytyväinen! Reilu kolmen kilon vauvaa (3,5kg laski yläkanttiin) sieltä olisi näiltä näppäimin tulossa ja kaikki muutenkin hyvin ja lantio tuntui lääkärin mielestä ihan hyvältä synnytystä ajatellen, joten toivotteli sitten tervetulleeksi synnyttämään :) Vauva oli myöskin laskeutunut ja kiinnittynyt hyvin lähtökuoppiin, kohdunkaulaa oli jäljellä, mutta ulkosuu sormelle auki ja vähän pehmenneet oli paikat. Nyt siis vain odotellaan. Neidin odotusaikaan en tuntenut näin voimakkaita kipuja lantiossa ja nivusissa. Tämä ihan selvästi jyrää tietä auki ja painautuu kokoajan alemmas lähtökuoppiin! Yöt on yhtä tuskaa nykyisin kun jokapaikkaan kolottaa ja hyvää asentoa ei sitten löydy, ei millään. Päivät oon tosi virkeä ja jaksan touhuta vaikka ilman päiväunia koko päivän, mutta illalla sen kyllä huomaa turvonneista jaloista ja kipeästä selästä ja etenkin jalkapohjia särkee ja ne on kun tulessa.

Meillä vietettiin eilen miehen puolen perheen kanssa pikkujouluja. Tonttuilemassa olivat miehen äiti miehensä kanssa sekä miehen 2 siskoa perheineen :) Lapset sai leikkiä ja touhuta monta tuntia ja leikit sujuikin taas niin mukavasti serkusten kesken. Välillä sitten tankattiin vähän joulupuuroa ja pipareita sekä torttuja :) Mukava päivä oli ja hyvin jaksoin! Illalla olin kyllä valmis nukkumaan jo kahdeksan aikaan.... Sauna sitten vähän piristi ja jaksoin vielä töllöä katella. Neiti olikin niin väsy päivän jälkeen kun päikkäritkin jäi välistä, että laitettiin yöunille jo klo 20 ja sitten päästiin ihan rauhassa miehen kanssa saunomaan kahdelleen. Tosiaan, SAUNA ON VALMIS!!! Siitä kuvia myöhemmin :)

Mukavaa ja rauhallista lauantai-iltaa!

Voihan sähkökatkos!

Viime yö meni kyllä niin harakoille. Närästi ja juoksin vessassa ja juomassa maitoa ja neiti heräili itkemään. Oli todella kova tuuli ja katto senkun humisi ja tuntui, että se lähtee kohta irti. Liekkö sitten neiti sitä vähän pelännyt tai se herättänyt. Mies haki likan kahteen otteseen meidän väliin nukkumaan, mutta ei siitä tullut mitään kun jouduin kokoajan rapistelemaan joko Renniepaketin kanssa tai ravaamassa vessassa ja neitikin oli sitä mieltä, että kivempi vaan peuhata ja touhuta.... Kaikenlisäksi sähköt meni poikki tuon tuosta ja meidän mikro pitää aina sellasen piippauksen kun sähköt palaa joten se piippaili vähänväliä. Loppujen lopuksi nukuin n. 4 tuntia ja heräsin sitten katsomaan neidin kanssa lastenohjelmia klo 6.30. Mie heräs sitten kahdeksan aikaan niin menin vielä pienille torkuille.

Onneks aamulla oli sähköt palannu niin saatiin katottua tosiaan niitä lastenohjelmia, mutta sitten ne taas 11 aikaan katkes ja olikin iltapäivään asti poissa. Nukuttiin sitten neidin kanssa pitkät reilu 3h päiväunet sillä aikaa kun mies kävi asioilla. Koiraparka ollut koko päivän ihan paniikissa. Tuo meidän Espanjasta tullut pelkää kaikkia paukkeita, sähkökatkoksia, imuria ym. No sähköt ja valot kun pätkiny koko päivän niin se on marhannu perässä ku peräpukama ja läähättänyt kuin viimeistä päivää. Nyt on pari tuntia pysyny sähköt ja se on jo vähän rauhoittunu... Että uutta vuotta ootellessa : D Pitää taas hankkia sille vissiin rauhottavia....

Mies toi piristykseksi kukan <3

 

 

Tein itse ihanan kirppislöydön, tosi nätti pöytälamppu valaisee nyt olohuoneen pimeää nurkkaa : )

 

 

 

Tänään poks poks poksahtelee 36+0 : ) Närästää ja nivusia kihelmöi.... Mutta kohta ollaan maalissa!



Neuvolakulumisia rv36

Tänään piipahdettu jälleen kerran neuvolassa... 35+4 ja kaikki ihan ok. RR 107/69, hb 129, painon muutos/vko 1.51kg.... : / No toivotaan, että se paino on mennyt vauvan massankasvatukseen eikä meikäläisen takamukseen : D Sf-mitta oli pysynyt samassa 33cm missä viimeset pari kertaa, mutta tällä kertaa siis vauva oli edelleen pysynyt raivotarjonnassa ja laskeutunut ja kiinnittynyt!! Tuli hyvä mieli kun tietää nyt ainakin ettei se keksi enää kääntyä poikittain tai mitään kun on ollut niin liikkuvaista sorttia. Nyt pidetään peukkuja pystyssä, että pää painaisi paikkoja sen verran että alkais pehmetä ja tehdä alustavaa avaamistyötä. Ainakin kivuista ja paineesta päätellen jotain siellä on tapahtunut kun välillä painaa noihin lantioluihin tosi kovasti ja revähdyksiä ja viiltävää poltetta tulee nivusiin useesti. Tänään lisäksi ollut ihmeellistä aaltomaista viiltävää kipua ilman supistuksia tuonne alaselkään ja sitten sellanen outo paineen tunne. Meni ohi levolla kylläkin, mutta kummalle tuntuu. Olen kyllä jo melkoisen kypsä tähän oloon ja vaappumiseen. Etenkin nuo yöt on niin ärsyttäviä.

Ostin vauvalle jo vaipatkin ja kaappiin jemmaan pari äidinmaidon korviketta sekä 1 erimallisen tutin. Nyt meillä on siis ihan perinteinen MAM-tutti sekä sitten ostin ihan Ainun perinteisen rengastutin, jossa on se "kaareva" imuosa. Neitihän oli tuttien suhteen hyvin nirso ja hänelle kelpasi vain tuo rengastutti jossa oli tuo "kaareva" imuosa, MAMin pyöreäpäiset ei kelvannu ku ihan pari kk vauvana, sitten se aloitti sylkeä niitä pois. Kai se ei vaan istunut sen suuhun ja ei saanut siitä sitten kunnon imuotetta. Äsken pesin viimeiset 2 vaatekappaletta ja sänky on pedattu jne... Nyt siis kaivan enää varastosta sitterin ja turvaistuimen&telakan ja kaikki on done : )

Sauna näyttää jo hyvältä, kaikki laatoitukset on tehty, samoin laattojen saumaukset, kattoon on asennettu paneelit ja tähtitaivas, nyt on menossa seinien panelointi. Sitten ei oikeestaan muuta kuin lauteet paikalleen ja kiuas. Ihan kohta loppuu tää ravaaminen tuolla anoppilassa saunassa ja pääsee vaikka joka ilta ihan omaan hienoon saunaan. Kyllä oon ylpee miehestä, se on niin taitava käsistään <3

Lainasin viime viikonlopuksi tosiaan äidilleni tuota mein yhtä hurttaa. Oli kuulemma piristänyt kovasti tyhjää taloa ja vähän tuonut lohtua surun keskelle. Äiti oli kovasti sitä mieltä, että hän haluaa mahdollisimman nopeesti uuden koiran, koska on tottunut elämään karvatassu talossa joten selasimmekin sitten nettiä ja erilaisia kodittomia. Koska meillä on tuo nuorimmainen adoptoitu Espanjasta oli äiti päättänytkin, että tarjoaa kodin siis kodittomalle kulkukoiralle. Löydettiinkin sitten tosi suloinen pari vuotias polvenkorkuinen steriloitu narttu, joka on siis Espanjasta. Äiti rakastui siihen heti ja soittelikin siitä ja niin se sitten alustavasti varattiin äidilleni ja hänen miehelleen. Se lentää 3.12 Suomeen meitä lähimpään löytöeläintaloon (sen tuo siis Suomeen paikallinen löytöeläinkoti, ei mikään Espanjankoira yhdistys) ja sitten he menevät sitä katsomaan jonka jälkeen saa tehdä lopullisen päätöksen ostamisesta. Tosin äiti on jo aivan myyty ja sydämensä menettänyt, joten en epäile että se sinne jäisi häkkiin nyhjöttämään : D Oon itsekin tosi innoissani, nää rescuekoirat on niin lähellä sydäntä <3 Mietin sitäkin, että on hyvä kun tuo koira on noin nuori, niin ei varmaan ole paljoa ainakaan kerennyt tulla huonoja kokemuksia ihmisistä tms. ja luultavasti tottuu siis äidin lapsenlapsiinkin, eli meidän neitiin ja tulevaan vauvaan oikein hyvin. Koiruus on siis n. vuoden verran jo Espanjassa tarhalla odottanut kotia. Tässä vielä kuva hauvelista : )

 

Jäähyväiset ja kultaisia muistoja

Kylläpä on vierähtänyt taas aikaa edellisestä kirjotuksesta... Tosin siihen on hyvä syy...

Olin 11 kun sain ensimmäisen koirani, pienenpienen russelinpennun. Olin kinunnut koiraa jo pitkään ja taluttanut naapurin koiraa useamman vuoden. Sitten sain vihdoin ja viimein sen oman koiran josta olin niin ikionnellinen ja se oli maailman paras juttu mitä kuvitella saattoi. Se oli ihana pieni russelinpentu joka kokeili paikkaansa varsin tuntuvasti hampaillaan roikkuen ja tuhojaan tehden, mutta tyytyi sitten kuitenkin pitkän väännön jälkeen olemaan "vain se koira" perheessä. Terrierimäistä vääntöä siis arvojärjestyksestä. Yhdessä harrastimme agilityä ja kisasimme aina välillä, mutta ihan huvimielessä, kävimme koirakoulussa ja kokeilimme jälkeä ja vaikka mitä erilaisia puuhia. Olipa tuo reipas russeli välillä isäni mukana jopa hirvimetsällä : ) Se oli koira jollaisesta saattoi vain uneksia, tervepäinen ja fiksu ja mitä ihanin luonteeltaan <3 Vuodet vierivät ja 5 vuotiaana alkoi kummalliset kohtaukset jotka sitten selvisivät epilepsiaksi... Lääkkeillä kuitenkin jatkettiin ja elettiin normaalia elämää. Tällöin olin itse muuttanut pois kotoa omaan asuntoon ja pieni rakas russelini jäi vanhempieni hoiviin kun omakotitalossa oli tottunut asumaan. Siinä vaiheessa lopetimme agilitynkin ja elämä sai olla rauhallisempaa sairauden takia. Vuodet vierivät jälleen ja kohta vietettiinkin jo 10 vuotispäiviä... Pieniä kummallisia patteja alkoi ilmestyä poskiin, jotka lääkäri määritteli "luomiksi" tai hyvänlaatuisiksi kasvaimiksi ja ne annettiin olla. Pian tämän jälkeen alkoi tulla taas uudenlaisia oireita ja eläinlääkärissä todettiin vaivana tällä kertaa olevan sydämen vajaatoiminta. Sydänlääkkeet ja nesteenpoistolääkkeet sitten siihen epilepsialääkkeiden rinnalle ja taas jatkettiin leppoisaa eloa ja oloa : ) Kesät alkoivat ottaa voimille kun oli kuuma ja silloin näki, että ikä ja sairaudet painaa... Pattejakin alkoi pullahdella nisiin ja vatsan alueelle eikä enään vain ihoon vaan ihon alle. Kuitenkin aina huonon kauden jälkeen tuli hyvä kausi ja vanhus jaksoi taas painaa täysillä touhuten mökillä ja jahdaten myyriä. Nyt kuitenkin viimeisen vuoden on ollut vointi niin laidasta laitaan ja ollaan vain seurailtu vointia ja edetty koiran ehdoilla. Viimeisen kk aikana kaihi valtasi silmät ja näkökyky heikkeni radikaalisti, unettikin tavallista enemmän. Nyt sitten alkuviikosta alkoi raju oksentelu ja vointi laski kuin lehmän häntä. Äiti käytti rouvaa lääkärissä jälleen ja todettiin, että ehkä olisi aika laskea vanhus jo pilven päälle lepäilemään. Äiti kuitenkin otti vielä pahoivointilääkkeet mukaan ja odotti seuraavaa päivää josko vointi kohenisi. Soittelin äidin kanssa ja vakuutin siitä, että on armeliaampaa laskea se haudanlepoon ja vaivatkin loppuvat ja sen on hyvä olla. Seuraavana aamuna soitin taas kysyäkseni rakkaani vointia ja se ei todellakaan ollut hyvä eikä kohentunut eilisestä, joten pakotin äidin varaamaan lopetusajan jo samalle päivälle. Kohta äiti soittikin takaisin, että aika on varattu klo 13.45. Lähdin itse ennen puolta päivää ajelemaan äidilleni, jotta saan viettää vielä viimeiset hetket rakkaani kanssa. Siellä tuo rakas russelini seisoi silmät tyhjyyteen tuijottaen keittiönpöydän alla ja tutisi hissukseen. Silitin sitä ja juttelin sille, mutta ei se oikein reagoinut. Muutaman minuutin siinä oltuani se yhtäkkiä kääntyi ja tajusi, että olin tullut sen luo ja se viimeisen kerran minulle häntää heilutti ja tuli antamaan pienen pusun. Pusu oli niin voimaton sen tavalliseen tervehdykseen verrattuna, että olin siitä jo entistä vakuuttuneempi, että ratkaisu viedä se lopetettavaksi oli täysin oikea. Silittelin ja pidin rakastani hyvänä kunnes kello oli sen verran, että lähdimme ajelemaan kohti lääkäriä. Yhdessä äitini ja hänen miehensä kanssa olimme rakkaan rinnalla kun sille laitettiin piikit ja lopuksi kuunneltiin pientä sydäntä joka ei enää lyönyt. Kauniisti nukkui rakas russelini, ensimmäinen koirani ja parhain ystäväni nyt pilven reunalla vailla kipuja ja huolia.

 Milly 17.6.1998 - 21.11.2012

 

 

Tyhjää, niin tyhjää vaikkei poismeno konkreettisesti omaan elämääni vaikuttanut kun emme enää samassa osoitteessa asuneet. Silti mietin vielä tänäänkin, 2 päivää myöhemmin kaikkia ihania muistoja ja touhuja joite yhdessä olemme touhunneet. Olen tyytyväinen, että koko teini-ikäni harrastin viikottain jotain koirajuttuja, koska luulen, että senkin takia olen elämässäni tehnyt niitä valintoja mitä koskaan olenkaan valinnut. En ole ajautunut huonoihin piireihin tai tehnyt kamalasti mitään tyhmyyksiä. Monesti olen ajatellut, että eläinharrastus on yksi parhaista ja terapeuttisimmista!

 

Raskauskin tässä sivussa etenee : D Tänään poksahtelee viikot 35+0. 3 viimeistä yötä on ollut yhtä tuskaa... Lonkat puutuu, pissattaa, närästää, neiti heräilee itkemään ja mies kuorsaa vieressä. Heräilen tunnin parin välein ja ravaan monta kertaa joko vessassa tai hakemassa närästyslääkettä tai millon mitäkin. Olen aamusta hetken pirteä, mutta väsy iskee melkein heti ja oon ihan väsynyt ja olo kuin zombilla. Jos tää loppuraskaus meinaa mennä näin niin halleluja, johan sitä on aivan kuolemanväsynyt jo siinä vaiheessa kun vauva syntyy ja pitäis sitä jaksaa hoitaa. Toivon, että tää kaikki on vaan tästä surusta ja siitä aiheutuneesta mielen synkkyydestä johtuvaa. Tosin mietin, että tänä yönä kokeeksi mies vois nukkua vaikka sohvalla tai vierashuoneessa, jottei se kuorsaaminen enää tuon kaiken muun lisäksi valvottais. Harmittaa vaan kun ei jaksa sitten neidin kanssa oikein mitään touhuta. Tänään sentään sain pyykkiä pestyä ja siivosin hiirulaiset ja koitin niitä tuossa ilokseni kuvailla, mutta ne on niiiiiiin nopeita ettei niistä meinaa saada kuvia sitten millään.

 

 

 

Nyt meen herättämään neidin ja ripustamaan viimeisen koneellisen pyykkiä kuivamaan... Äitini ja miehensä tulevat ehkä käymään ja lupasin lainata yhtä meidän koirista heille pariksi päivää kun siellä on niin hiljaista Millyn poismenon jälkeen. Jos se vähän edes piristäisi kun talo on hiljainen ja suru sydämmissä.



Shoppailua ja joulumieltä

Voi vitsi ku oli kiva käydä kaupungilla pyörimässä ja tekee jouluhankintoja ja vähän hemmotella itteesä samalla. Ensiks käytiin ostamassa se pinnasänky jonka jälkeen jätin miehen isänsä kanssa remonttitarvikkeita ostamaan ja me tytöt jatkettiin sitten keskustaan. Kävin Tiimarista hakee vähän joulujuttuja mm. postikortit ja pakettitarrat ym. ja muutaman kivan askartelujutun kun niin söpöjä löyty <3 Askartelu ku on niin hirmusen mukavaa jos on ees jonkinlainen inspiraatio.

Ostin muutamat joululahjatkin, oikeestaan ei puutu enää kuin 6 lahjaa... Mut ihan riittämiin päänvaivaa niistäkin : D

Päätin etten osta neidille kuin 1 lahjan koska ostelen sille muutenkin niin paljon kaikkea ja luulen, että lahjoja tulee taas joka tuutista vaikka kuinka paljon jos on viimejoulua muistelee! Joten ostin sitten tätä samaa sarjaa jota meillä jo onkin, Hello Kitty "legoja" eli jotain palikoita jotka sopivat ihan Legon dubloihin, joita meillä myös on.

 

Vauvan sänkyyn soittorasia

 

Kun haettiin pinnasänkyä niin samalla reissulla tarttuikin onkeen ne tuplarattaat : D Heillä oli just iteltä jäämässä pois käytöstä tosi kivannäköset ja oloset ruskeat tuplat, jotka sitten varasin ja sovittiin, että haen kunhan veronpalautukset tulee! Vähänkö oon onnellinen kun sekin asia on nyt hoidossa! Mukaan tulee Carenan musta koppa vauvalle ja jalkapeite. Oisko ollu vielä hyttys tai sadesuoja.

 

Kuva otettu netistä, mutta tällaiset ne ois <3

 

Nyt pakkaamaan saunakassia ja kohta anoppilaan saunaan....

 

Neuvolalääkäri

Nyt sitten käyty viimeisessä neuvolalääkärissäkin. Arvasinkin jo etukäteen, kaikki paikat kiinni ja kiinteät. Viimeraskaudessa ihan sama, vaikka harkkasupistuksia ollut sieltä viikolta 20 alkaen niin ne on niin pieniä ja tehottomia ettei niistä oo ollu ees paikkoja pehmittämään! Oisin toivonu, että ois ees kaula lyhentyny ja vaikka pehmenny vähän, ois toivoa ees vähän, että vauva saattais lähtä tulee aikasemminkin sieltä ; ) No, onhan tässä toki aikaa ja supistukset voi voimistua ihan tosta noin vaan. Lääkäri laitto nyt sitten sairaalaan sen synnytystapa-arvio lähetteen, ajan pitäis paukahtaa postilaatikosta tuossa viikon sisään. Siellä sitten tosiaan käsittääkseni ultralla tehdään ihan painoarvio ja lääkäri kattoo kohdunsuun tilanteen vielä ja punnitaan sitä mikä olisi paras tapa synnyttää. Kovasti toivon alatiesynnytystä, mutta jotenkin vähän jänskättää se, että meneekö kaikki niinkuin pitääkin! Salaa toivon jotain syytä vähän aikaistetulle käynnistykselle, mutta tuskin sellaista on. On muuten niin touhukas tämä vauva, joka kerta kun sitä käydään kuuntelemaan niin sykkeet on ihan mahottomia, tänäänkin oli "vaivaiset" 170 : D Ennenkuin sitten vähän hidasti melskaamista ja syke rauhottui.

Olin siis likan kanssa hoitovapaalla, jään 20. päivä äitiyslomalle ja sitä ennen oli pidettävä pakollinen vuosiloma 15 päivää. Tänään sitten tupsahti tilille eka kunnon "palkka" loma-ajalta ja sain maksettua kaikkea rästiin jäänyttä ja vähän hyviteltyä miehelle kun on joutunut maksamaan minunkin osaa lainanlyhennyksistä, maksoin sitten kokosumman tänään itse : ) Kyllä olo on kuin miljonäärillä kun kerrankin tuli rahaa niin, että sitä jäi jopa omaksi iloksi ja "törsättäväksi" eikä kaikki mennyt pakollisiin maksuihin ja ruokaostoksiin. Jos vertaa, että on tottunut siihen huimaan 300 ja rapiat olevaan kotihoidon tukeen + hoitolisään.... Jolla ei oikeesti elätä perhettä ja ruoki 3 koiraa. Sain ostettua "kalliit" erikoissapuskat koirallekin eläinlääkäristä, kun ei oo yksinkertaisesti ollut varaa on se joutunut syömään Royal Caninin mini adulttia, vaikka pitäisi olla herkän vatsan ell-ruokaa. Samoin tilasin vanhimmalle koiralleni ensi maanantaiksi silmälääkärin, sielläkin ois kontrollissa pitäny käyä jo ajat sitten ja silmät on selvästi samentuneet ja se ei enään nääkkään samalla tavalla kuin ennen, on tässä viimeviikkojen aikana ruvennut hakkaamaan päätään milloin mihinkin ja törmäilemään kun ei enää näe niin tarkasti. Mutta maanantaina onneksi päästään taas näytille ja kattotaan jatkosuunnitelmaa : )

Huomenna käydään hakemassa kirpputoripalstalta bongaamani pinnasänky joka maksoi vaivaiset 15e. Neiti ei vielä taida tuota lastensängyssä nukkumista joten se tarvitsee vielä ton pinnasängyn, joten oli pakkorako hankkia vauvalle sitten toinen. Kun neiti vapauttaa tuon "hyvän" sängyn niin myyn tämän toisen varmaan pois tai laitan varuiksi varastoon. Varasänkynä kuitenkin menee täysillä vaikka kuulemma vanha onkin. Eipä ainakaan hinnalla pilattu! Sitten on vielä ongelmana ja päänvaivana ne rattaat/vaunut. Päädyin kuitenkin siihen, että ne tuplarattaat ois ehkä kuitenkin vielä tarpeelliset kun neiti ei pitkää matkaa jaksa kuitenkaan kävellä, joten on sitten paikka mihin hänetkin napata kyytiin. Etsin siis kotiin tänne ihan lenkeille ja kävelyille sopivia isorenkaisia käytettyjä tuplia. Yksiä olin jo tori.fissä katsellut ja ajattelin, että kun saan rahaa niin voisin niistä soittaa. No sitten kun käyn niitä kattomaan että vois ostaa niin ne oli just sieltä poistunu. Sitten muistin, että yhdellä tuttavallani oli Carena double swingit kovalla kopalla ja sadesuojalla myynnissä, no ne oli just vajaa viikko sitten menny... Että niin meikäläisen tuuria : D Ei auta kun jatkaa etsimistä!

Nyt lähden herättämään neitokaista päiväunilta!

Neuvolakuulumisia rv34

Tänään kävin neuvolassa aamusta. Kaikki hyvin, pissi puhdas, paineet samoissa kuin ennen, painoakaan ei ollut tullut, päinvastoin oli tippunut 100g : D Ja mikä parasta, vauva on nyt ilmeisesti sitten kääntynyt raivotarjontaan, jee!!!! Koska vauva ei ollut enää poikittain niin saatiin tuo sf-mittakin luotettavammin kuin viimeksi, jolloin vauva oli poikittain ja mitta olikin laskenut. Neuvolatäti tunnusteli niin pitkään ja hartaasti vauvan asentoa, että se siitä loukkaantu ja alotti mahottoman riehumisen ja sykkeet oli tosi korkeet. Piti pitkään oottaa, että rauhoittuu ja saa ns. "oikeen" lukeman : ) Varattiin samalla nyt tälle viikolle viimeinen lääkärineuvola-aika.

Ainiin eilen oli tosiaan isänpäivä... No ei paljoa siitä kertomista : D Omalle isälleni soitin vain koska hän oli mökillä, joten ei siellä menty sitten käymään ja käytiinhän me viikko sitten hänen synttärikahveilla. Meidän isukki vietti lähes koko päivän laatoittaen saunan lattiaa. Lahjankin olin ostanut jo pari viikkoa sitten, pihdit ja sen kauhan millä mätetään sementtiä ja luonnollisesti annoin ne jo silloin koska niille on ollut nyt remontissa käyttöä. Aamullakin mies heräsi ennen minua ja keitti (niinkuin jokapäivä) aamukahvit eikä suinkaan toisinpäin. Piti tehdä herkku lihapullia ja perunamuusia, mutta kello oli jo niin paljon, että ei keretty vaan suunnattiin sitten ABClle syömään, nams :P Siis ei uskoisi, että kyseessä on huoltoasema, ruuat on tosi hyviä! Tän jälkeen ajettiin sitten kattomaan ystävillemme pienen pientä minipossuvauvaa <3 Voi rakkaus, että menetin tälle ihanuudelle sydämeni. Tosi koiramainen  ja hellyyttävä otus <3

Iltanokosilla sylissäni <3

 

Tänään sitten tehtiin lihapullat ja muusi, kohta vielä iltaherkutellaan letuilla, hillolla ja kermavaahdolla :P Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!

Valmistautumista tulevaan

Taas päivät kiitäneet... Mutta sit kun asiaa tarkastelee raskauden kantilta niin kyllä se aika matelee : D Vauva on selvästikin hiljentynyt. Kyllä se sielä kovasti edelleen möyryää, mutta se ei ole ihan yhtä tarmokkaan aktiivinen kuin yleensä, lähinnä sillä nykyään on tietyt ajat milloin pitää omaa elämäänsä siellä. Ja sitten kun jumpat on menossa niin sitä kyllä ei voi olla huomaamatta! Toivotaan siis, että tämä hiljentyminen tarkoittaa sitä, että vauva olis kuitenkin kasvanut. Ens maanantaina on neuvola ja on kyllä niin sellanen kutina, että tosta koosta tulee jotain sanomista ja joudun sairaalaan äippäpolille tarkistukseen. Mut sen näkee sitten! Muuten itelläni on vointi ollut hyvä, öistä on tullut ehkä vähän pitkäveteisiä kun kylkee saa kääntää kokoajan kun paikat puutuu ja selällään ei voi enää nukkua kun tulee alaselkä niin kipeeksi ettei asentoa kykene vaihtamaan : (

Kun olen jo melkeen kaikki vauvapyykit ja mahdolliset järjestelyt tehnyt ja silti vaan on tollasta touhuumis ja järjestelyvimmaa niin kävimpä tuossa yks ilta askartelemaan pitkästä aikaa! Mitään kovin erikoista siis en osaa luoda, mutta kivaa näpertelyä omaksi ilokseni : ) Tuikkukippoja ja kortteja...

 

 

 

 

Tänään kävin yhden mammaystäväni ja neitosen kanssa kaupungilla. Ensin lähdettiin ostamaan uusia imetysliivejä jotka löysinkin tarjouksesta 7e (ovh. 14,90) ja sit mentiin kahville. Kiva vaihtaa kokemuksia ja ajatuksia raskaudesta toisen kanssa joka on samassa tilanteessa. Ystävälläni siis laskettu aika vain viikkoa minun jälkeeni. Sovitinkin liivejä sitten laiskuuttani vasta kotona, mutta onneksi ne oli hyvät, ei puristanut ja oli vielä kasvunvaraa sen verran mitä maidon nouseminen teettää. Otin siis omaa normaalikokoa yhden kuppikoon suuremmat. Enää oikeestaan tarvii ostaa jotain vaippoja ja korvikemaitoa varalle, sit oiskin melkeen kaikki valmista : ) Huomenna raahaan varastosta äitiyspakkauslaatikon ja teen vauvalle sängyn jo siihen valmiiksi. Tänäänhän taas viikot vaihtuu eli 33+0 <3

Kirppistelyä

Eilen oli lastentarvike ja -vaatekirppis, jossa olin myymässä. Pöytiä ja myyjiä taisi olla 27, eli ostettavaa riitti : D Onneksi myös ostajia, aikamoinen tungos kyllä. Sain jonkunverran vaatteita menemään, mutta silti sain tuua niitä ihan liikaa takaisin kotiin. Toivoin niin pääseväni suurimmasta osasta eroon. Yhdessäkin pöydässä mistä ostin vauvalle vaatteita oli aika kovat hinnat, yökkärit 3-4e, bodyt 1-3e jne, itselläni oikeestaan kaikki pyöri siinä 1,5-2e tienoilla paitsi jotkin isommat ja setit. Onneksi sieltä sai kuitenkin muutkin kantaa tavaraa takaisinpäin, en ollut ainoa : )

Keli on taas ollut niin surkee ja tositosi sumuista! Eilenkin kun käytiin isälläni saunomassa illalla niin takaisin kun ajoi ei voinut 80 pätkällä 50 kovempaa ajaa kun ei nähnyt montaa metriä eteensä.  Päivätkin niin masentavan harmaita, että myönnän laiskuuteni ja ollaan vähän nyt vietetty sisäpäiviä eikä ulkoiltu oikeestaan. Tosin tässä on ollutkin kaikenlaista menoa aamupäivästä, että sitten neidin päikkäreiden jälkeen on ollutkin jo niin pimeetä ettei täällä korvessa oikein mitään näe. On toki pihalla valot, mutta ei niiden valossa nyt erityisemmin leikkiä näe ja tiellä ei ole katuvaloja.

Käytiin tossa pari päivää sitten kylässä mammaystävälläni, hänellä on meidän neitiä pikkaisen nuorempi tyttö. Välillä heillä ei leikit meinannut sitten millään sujua kun ystäväni tyttö on kova ottamaan käsistä, läpsimään ja puremaan ja meidän likka kun ei kävellyt niin ei sitten oikein tahtonut kestää kaverin tahdissa mukana ja siitäkös itku tuli. Nyt kun meilläkin vihdoin ja viimein on tuo kävely hallussa, niin jotenkin ihan eritavalla tyttöjen leikit sujui. Piirsivät niin söpöinä pienen pöydän ääressä pienillä tuoleilla istuen. Vaihelivat sovussa kyniä ja piirsivät välillä kaverinkin paperiin <3 Ystäväni palasi tovi sitten työelämään ja heidän tyttönsä aloitti päiväkodissa niin nyt on harmi kyllä meidän näkemiset jääneet vähemmälle. Ennen kun oltiin kummatkin hoitovapaalla niin treffattiin melkeinpä viikottain ja tytöt sai leikkiä keskenään.

Saunarempassa on ollut pari päivää taukoa, mies on viettänyt paljon aikaa meidän kanssa, mikä onkin kiva ollut ja neitikin on saanut nauttia isin seurasta enemmän! Huomenna taas remppa jatkuu ja ehkä n. viikko enää ja sauna oliskin sitten valmis!!!! Kyllä sitä jo kaipaa omaa saunaa kun pari kertaa viikossa on ravattu jossain muualla saunomassa. Vaikka ei tuohon anopille olekaan kun 8km onneksi matkaa, niin ei se mitenkään vaikeeta ole lähteä.

Nyt taidan lähteä pohtimaan ja lajittelemaan jälleen noita kirpparivaatteita, meinasin tehdä pieniä settejä, jotka myyn könttänä nettikirpparilla. Eli niputtelemaan ja kuvailemaan, sit lataamaan ja hintoja miettimään.... :)

Olen äiti ja ylpeä siitä!

Pieniä ilonaiheita: 1) Neiti tulee vastaan eteisen käytävällä ja pitää kiinni vaipasta hokien "kak kak kak", haistelen ja totean vaipassa olevan kakan! Voi pientä, hienosti tuli kertomaan että ois vaipanvaihdon aika! Vielä kun oppis ennakoimaan ja ilmoittamaan niin kerettäis potalle se kakka tekemään : )
2) Neiti alkaa itkeä yöllä ja menen katsomaan mikä hätänä, otan itkevän tyttösen syliin ja neiti nappaa pienillä kätösillä tiukan haliotteen kaulani ympäri ja painaa päänsä olkapäälleni <3 Rauhoittuu siihen ja hetki halitaan, jonka jälkeen laitan naperon takaisin omaan sänkyynsä ja jatkaa tyytyväisenä uniaan.
Ne on ne pienet asiat mitkä saa välillä uuvuttavassakin arjessa jaksamaan <3

Jos joku sattui kattomaan ton tiistaisen Erilaiset äidit-jakson, jossa heillä hajosi pyykinpesukone juuri ennen laskettua aikaa.... No, tais olla selvästi enne meille kun meillä seuraavana päivänä eli eilen alkoi pyykinpesukone temppuilemaan ja meni jumiin kesken pesun. Siellä olikin sopivasti miehen haisevat remppavaatteet pesussa ja tietysti just huuhtelun kohdalla oli tehnyt tenän. Sain sen onneksi suostumaan linkouksen vielä läpi, ettei jäänyt läpimäriksi kaikki vaatteet, mutta huh mikä käry niistä märistä puoliksi pessyistä vaatteista lähti!! Tänään mies vähän tutkaili ja putsaili konetta, pienen alkujäykkyyden jälkeen se kuitenkin lähti kunnolla käyntiin ja pesi koko ohjelman läpi, sain ne haisevat vaatteet ihan puhtaina koneesta ulos ja vielä perään toisenkin koneellisen : D Nyt peukut pystyssä, että se ei poksahta lopullisesti tyyliin just kun vauva on syntymässä!

Tänään käytiin neidin kanssa mummolassa, sinne tuli miehen sisko lapsineen ja serkukset saivat leikkiä keskenään : ) Serkkuja on suvussa paljon, mutta nämä ovat lähinnä samaa ikäluokkaa ja pienimmät siis, joten leikit sujuu parhaiten heidän kanssaan. Nyt olikin päässyt vierähtämään pitempi tovi ettei oltu nähty, kun ei samassa kaupungissakaan asuta. Mielestäni kiva kun ollaan pidetty yhteyksiä ahkerasti ja nähty, oppivat serkut tuntemaan toisensa ja varmasti jää monta mukavaa muistoa kun touhustellaan yhdessä. Miehen suvussa siis lapsia piisaa, omalla puolella ei niinkään koska meidän suku on paljon pienempi eikä ole oikein sen ikäisiä ketkä tällä hetkellä lapsia tekisivät. Koska vietettiin päivä mummolassa jäi itseltäni päiväunet välistä, olen väsynyt ja siltikään ei uni tule ja tulin takaisin olkkariin koneen ääreen päivittämään tän blogin ja juomaan vadelmavichyä : )

Vauvakuumetta pukkaa!! Tekis mieli hakea varastosta jo turvakaukalo ja sitterit sun muut hökötykset. Vauvan kotiintulovaatteetkin tekis mieli jo kaivaa esiin, mutta ehkä ei ihan vielä tarvitse. Sitten kun ollaan saatu saunaremontti valmiiksi ja ei tarvitse ravata muualla saunomassa niin siihen samaiseen kassiin jota ollaan saunareissuilla käytetty pakkaan itselleni sairaalakassin valmiiksi. En ole vielä oikein jaksanut aatella edes mitä sinne otan, viimeksi tuntui että en pakannut juuri mitään enkä oikein mitään tarvinnutkaan, mutta jotain pientä naposteltavaa ja välipalaa jäin kaipaamaan. Tosin se sairaalassaoloaika jonka siellä vietin olikin todella pitkästyttävä ja masentava kokemus kun en saanut vauvaa edes samaan huoneeseen ja vierihoitoon vaan vauvahan kiikutettiin vastasyntyneiden tarkkailuosastolle samantien ja sinne se jäikin sitten viikoksi ennenkuin pääsi kotiutumaan. Itse riuduin äitien vuodeosastolla 3 yötä ja olin masennuksen partaalla, kunnes sitten sanoin että nyt riitti mä lähden kotiin : D Lähdin siis kotiin kaksin miehen kanssa ja vauva jäi vielä sairaalaan....

Nyt vois lähteä kokeilemaan josko se uni tulis, huomenna ois taas touhupäivä tiedossa. Öitä!

Neuvolakuulumisia rv32

Neuvolassa käyty, tänään rv 31+4. Painoa oli tullu nyt tasan 1kg viime neuvolaan, nyt se alkaa sitte nousta ku ei oo oikee noussu aikasemmi. RR edelleen tosi matala 109/64, vauva touhus kovasti kun kuunneltiin sydänääniä, sykkeet 150. Tunsin viikko sitten tosikovan muljauksen ja vauva tosiaan oli kääntynyt ja on nyt poikittain siellä (aikasemmin oli raivotarjonnassa). Siksi kohdunkorkeus oli laskenu 27cm -> 25cm. Kyllä harmitti jotenkin ton neuvolan jälkeen kun neuvolatäti oli vielä sitä mieltä kun kopeloi vauvaa, että ei tämä mikään iso ole. No joo, en toivokkaan norsun kokoista vauvaa, mutta toivoin, että se olisi sentään isompi kuin neiti oli(syntymäpaino 2450g). Saa nähdä, pääsen äippäpolille kuitenkin rv36 synnytystapa-arvioon niin sitten tietää tarkemmin minkä kokoinen vauva on ja miten päin se tuonne tahtoo asettua ja miten sitten vauva maailmaan putkahtaa (sektio vai alatiesynnytys)....

Nyt käyn katsomaan Erilaisia äitejä AVAlta ja fiilistelen tulevaa synnytystä : )

Viikonlopun touhuja

Eilen oli niin järjettömän kaunis aurinkoinen päivä ja ihana ensilumi peitti pihamaan. Lähdettiin heti aamupäivästä neidin ja koirien kanssa pihalle. Viime talvena tyttö ei vielä oikein lumesta piitannut, mutta nyt oli kyllä ilo ylimmillään kun konttaili ja möyri lumessa harava kädessä : ) Kova oli hihitys mille ei meinannut loppua tulla. Neiti keksi myös että lapioon jää kivasti lunta kiinni niin pitihän sitäkin vähän maistaa.... Käytiin vähän kävelemässä samalla, neiti rattaissa ja 1 koira mukana. Kyllä on hidasta ja alkaa supistamaan aika helposti, meno on hidasta kuin etanalla.

Kävin tänään äitini ja pikkusiskoni kanssa shoppailemassa sunnuntain ratoksi. Neiti oli mukana kun reissun tarkoitus oli ostaa talvikengät kun ne vielä uupui. Löydettiin ihan kivat mustat vettähylkivät nilkkurit jotka äitini sponsoroi. Kun sovitettiin kenkiä niin kyllä oli neiti niin tohkeissaan ja käveli ympäri kauppaa ja esitteli meille kaikille miten oli hienot uudet kengät ja hoki "gä gä" joka tarkoittaa kenkää : D  Vaikuttivat hyviltä kengiltä myös likan mielestä koska käveli mielellään ne jalassa, välillä nimittäin tökkinyt enemmän ja vähemmän tuo kengät jalassa kävely. Samalla katselin sillä silmällä joululahjoja, voi että se voi olla vaikeaa. Tänä vuonna karsin kyllä sukulaisista osan pois kun siinä on hommaa kun suku ei ole mikään pieni..... Muutama ostettu ja muutama idea on valmiina ja silti niin paljon hankkimatta ja tekemättä!

Tänään olen ollut niin paljon pystyssä ja jalkojen päällä, että selkää poltteli. Onneksi lämmin suihku auttoi. Kohta neidin iltapuuhat ja sitten nukkumaan ja äiti ja isukki pääsee nauttimaan lämpimistä voileivistä ja köllähtää sohvalle nauttimaan <3

Ensilumi

Tänään satoi se odotettu ensilumi <3 Ihanaa, maa on niin kaunis valkeassa huurteessaan. Ja tiet on jäässä ja autossa kesänakit alla! Oli himpun liukasta ajella, mutta hissunkissun. Lisäksi autossa vuotaa jäähdytysnesteet pihalle joten sinne ei ole siksi laitettu oikeeta ainetta vaan vettä ja sehän oli tietysti jäätynyt. Rupes lämmöt nousee liikaa ja piti sitten pysäyttää tienlaitaan ja miettiä mitä tehdään, ettei moottori mee sököksi. Sit kun tilauksesta vesi alkoi sulaa ja lämmöt rupes laskemaan, mutta siihen oli 1 ehto... Lämmöt piti olla autossa täysillä ja pikkasen alko tulla kuuma! Rattosa kaupunkireissu, kaikki muut autoilijat piti lämmöt päällä ja hytisi autoissaan, meillä taas hiki valu ja ikkunat oli auki : D No, selvittiin siitä ja huomenna pitää huoltaa auto ja vaihtaa mahollisesti ne talvirenkaatkin. Miehen siis : D

Huomenna mennään leikkimään neidin kanssa lumeen ja tehdään rästiin jääneitä kotihommia : ) Nyt käyn nauttimaan takkatulesta ja käperryn miehen kainaloon kattomaan töllöä (vauvan vetäessä iltajumppaa masussa) kun neitikin on jo nukkumassa, öitä kaikille!

Hermojen kiristystä...

Nyt 1½ viikkoa saunaremppaa takana ja voin kertoa, kyllä kiristää hermoja! Heti aamusta kun herään niin mies kipasee saunaan ja jään "yksin" neidin kanssa. Nyt on menossa niin vilkas vaihe, että oltava silmät selässäkin ja siksi siis jopa aamukahvin juonti rauhassa on täysi mahdottomuus ja usein jo siinä vaiheessa pinna kiristyy lähinnä siihen, että sais ees sen verta rauhassa istua ja lukea Facebookista kuulumiset. Tässä viimepäivän touhuja on neidin osalta ollut nitojan ja rei'ittimen pöllytys ja keksipä tuo paketin jossa on nitojaan lisää niitä niittejä ja tuli sitten suu täynnä niitä niittejä vastaan. Myös kukkaruukusta kävi kahteen otteeseen hakemassa ja syömässä multaa sillä aikaa kun meikkasin vessassa. Samaten kun tuikkukippo hajosi lattialle ja olin siivoovinani lasinsirut, niin kyllä tuo pieni Neiti etsivä löysi pienen pienen murun lasia ja tuli selvästi jotakin suussaan luo, kuului hurja rouskaus ja säikähin, kaivoin sitten sen lasinpalan sieltä suusta.... Mitähän vielä : D Ei niinkun voi jättää hetkeksikään yksin kun ei itse osaa aatellakaan minkä ihanan aarteen tai homman neiti keksii. Lisäksi tuo uhma taitaa tehdä tuloaan. Neiti keksii enemmän kaikkea mitä haluisi tehdä, kuin mihin taidot riittää ja siitäkös kiukku tulee. Usein on tilanteita, että yrittää laittaa sukkaa/saapasta jalkaan ja kun se ei asetu oikeinpäin niin hermo pettää aivan totaalisesti ja huudetaan ja raivotaan ja vaikka sen oikeinpäin saisikin jalkaan niin se pitää kiukuspäissään repiä pois. Myös tavaroiden viskominen on tullut kuvioihin entistä vahvemmin. Neiti on huono syömään ja usein sillä on jotain puuhattavaa siinä samalla pöydällä niin, että ruoka menee ikäänkun vaivihkaa. Nyt sitten kaikki saa kyytiä pöydältä ja paiskataan lattialle. Tahallaan heittää ja itkee päälle, ei siis tiedä itsekään mitä tässä pitäis tehä. Ja jos tosiaan ei oo jotain "viihdykettä" ei syö lähes ollenkaan mitään. Kaikenlisäksi kun likka on hieman alipainoinen, on tosi tärkeää että sitä ruokaa menis ja välillä tuo ruokailu onkin varsin työlästä.

Kelitkin on muuttunut tosi kylmäksi ja yöllä on pakkasta tai ainakin lähellä nollaa. Piti ihan kaivaa lapsellekin toppahaalari kaapista kun niin on koleeta. Toppahaalarit 2kpl on valmiina, toinen rönttä/pihapuku ja sitten siistimpi esim. kauppareissuille, mutta kengät vielä puuttuu. Onneksi ihana äitini lupasi lapsenlapselleen sponssata talvikengät ja nyt lauantaina olisikin tarkotus lähteä niitä ostamaan koska kylmät kelit tosiaan tekee jo tuloaan. Sit luultavasti pitää vielä haalia toinen kypärämyssy ja toppahansikkaat. Sitten voikin toivottaa talven tervetulleeksi! Oikeastaan ootankin kovasti jo lumen tuloa : ) ...sitten ollaankin jo lähempänä vauvan syntymää kun oikeesti talvi on ovella!

Tässä omia pieniä näperryksiäni, valoa syksyiseen pimeyteen <3

 



Vielä kun jaksais viikon, pari niin ois tää remppa ohi. Onhan se totta ettei se sauna siellä yksin valmistu, mutta sitten kun pitää omistaa noin hemmetin jääräpäinen mies joka tekee kaiken yksin eikä halua apua, varmistaa sillä sen että kaikki on varmasti viimosen päälle tehty : D Odotus palkitaan, kyllä kelpaa sitten saunoa, tiedän sen, tulee varmasti hyvää jälkeä!

Enään 10 viikkoa!

Eilen sitten poksui tasan 30 viikkoa täyteen tätä raskautta!!! Vointi edelleen hyvä. Huomasin tossa muutama päivä sitten, että aivan navan ympärillä on iho niin kireellä, että siihen on ilmestynyt muutamia raskausarpia : / Edellisessä raskaudessa säästyin vatsan arvilta, ainoastaan rintoihin ilmeistyi arpia kun siinä vaiheessa kun maito nousi, kuppikoko kasvoi niin vaudilla ettei iho kerennyt perässä. Toivottavasti ei tulisi kamalasti arpia, on ne kuitenkin aika ikävän näköisiä ja sit ei oo kiva edes bikineitä pitää.

Rv 30+0

Eilen oli kyllä niin kamala päivä, olin aivan yliväsynyt ja neiti kiukkus aamusta iltaan, eikä asiaa auttanut sekään, että riideltiin miehen kanssa ja se oli kokopäivän tekemässä tuota saunaa.... Kiehuin illalla jo niin kovin kun en suihkuun ees meinannut päästä ihmisten aikoihin. Sitten kun pääsin sinne niin nautin oikein olan takaa ja läträsin vedellä, otin omaa aikaa ja vaan rentouduin lämpimässä vedessä. Pikkasen autto ketutukseen. Tänään sitten vasta päivällä rupes aurinko paistaa risukasaankin kun käytiin vähän hoitamassa asioita ja kaupassa, sitten tein herkkuruokaa meille ja syötiin oikein rauhassa pöydän ääressä. Tein pippurimarinoituja broilerin fileepihvejä, kermaperunoita ja kesäkurpitsa-paprika höystettä, nam :P

Tässä samalla kun kirjotan niin vintillä ravaa hiiri, hauska tepsutus kuuluu.... Tietysti kohta kuuluu "naps" ja loukku kävi : D

Neitin uus lempijuttu, sulkea itsensä koiran boxiin : )

Sateeton syyspäivä

Ompas kiva fiilis kun pääs kunnolla ulkoilemaan! On joko satanut tai ollut asioimista kaupungilla ja jäänyt vähän vähille taas tuo ulkona oleminen. Huomaa koiristakin kun ne ei halua ees pissille mennä vaan töröttävät terassilla ja sitten kertyy kamalasti ylimäärästä energiaa ja ne alkaa olla turhautuneita tekemisen puutteesta. Tänään kuitenkin pakkasin likalle kuravaatteet niskaan ja paineltiin koko poppoo pihalle. Käytiin kävelyllä (ja omenavarkaissa : P ) ja touhuttiin pihalla, sai (tai joutuivat : D ) koiratkin olemaan pihalla ja saivat enemmän raitista ilmaa ja tulevat jopa terassilta pois kun mekin pihalla touhutaan. Pienin koirista olikin näköjään pantannut pissaa sitten oikein olan takaa, aamulla ei ollut sitten vissiin käynyt ollenkaan tarpeillaan vaan tossa aamupäivästä kummallisesti ravas ees taas ja katteli ikkunasta ulos. Luulin, että se on vaistonnut esim. hirven tms kun nyt taas on hirvenmetsästyskausi, mutta se haluskin ulos enkä vaan tajunnut sitä. Seurasin sen kummaa poukkoilua tovin ja sitten se ottikin ja kyykkäs meidän makkarin lattialle iiiiison lammikon.

Remppa edistyy ilmeisesti hyvin. Itse en oo nyt osallistunut ollenkaan kun ollut muita hommia, mut eilen mies kävi ostamassa lisää tarvikkeita ja mm. saunan oven. Remppatohinoissaan muisti myös vaimokeettaan ja toikin lahjan <3 Osaa se välillä yllättääkin, vaikkei olekaan mikään lahjaexpertti ; )

 

 

Lajittelin eilen taas vauvanvaatteita... 50cm ja 56cm vaatteet on pesty ja viikattu valmiiksi laatikoihin oottamaan käyttäjää. Kävin sitten läpi seuraavia kokoja jotta tietää mitä on minkäkin verran ja mille on tarvetta. Käyn kirppiksellä niin paljon ja mukaan tarttuu useesti jotain vaatetta, mutta ettei tulis sitten yhtä kokoa liikaa ostettua. No niinhän siinä kävi, että oon hamstrannut varmaan kahden vauvan eestä 62cm bodyja ja housuja!! Osa jää aivan takuulla käyttämättä, etenkin jos kasvaa kovaa vauhtia. Muutenkin tuota kokoa vaatteet näytti olevan aika pitkälti kasassa, sekä 68cm bodyja tuntui olevan aika määrät, pitää vissiin siirtyä sitten tuonne 70/74cm vaatteita kyttäilemään. Tykkään nimittäin siitä, että ostan hyvissä ajoin jemmaan jo suurempia kokoja, ei tule sitten ko. kokoon siirryttäessä hirvee ostoslista ja siihen hätään ei sitten tietysti löydä kirppikseltä sitä mitä tarviais ja sitten on pakko ostaa "kalliilla" kaupasta täydellä hinnalla. Kiva sitten vaan kaivaa kaapista seuraavaa kokoa kun ne on valmiina. Tietysti vaikea ennustaa mitä vauhtia lapsi kasvaa eli mikä vuodenaika on sitten kun ottaa tietyn koon vaatteita käyttöön niin tuleehan siinä pakosti tarvetta sitten hankkia siihen vuodenaikaan sopivat vaatteet perusvaatteiden lisäksi. Neiti on hyvin pieni ikäisekseen ja käyttää nyt reiluja 80cm vaatteita ja pieniä 86cm vaatteita ja olen hamstrannut ison pinon 92cm ja 98cm vaatteita tuonne vaikka luulen että ihan heti niitä ei tarvii käyttöön ottaa ellei tule joku superhyper kasvupyrähdys : D Kenkiä on vaikeempi ostaa etukäteen...

 

Ryystän vielä teen loppuun ja taidan sitten heittäytyä hetkeks sohvalle pitkälleni kun neitikin on päiväunilla ja mies touhuaa saunan kimpussa. Sitten pitäis alkaa vääntää makaroonilaatikkoa : )

Sotkua, pölyä ja raskas huoneilma...

Yääh, kaikki on aivan harmaan tomun ja pölyn peitossa ja seinässä ammottaa reikä! Mies rälläköi tänään lasitiilejä varten reiän saunan ja pesuhuoneen väliseen seinään. Vaikka ovia oli 2 kiinni, tuli silti pölyä keittiöön asti : ( Kova imuroiminen käynnissä, toivottavasti ne sais suht siististi pois kun ois ihan kiva käydä suihkussa niin, ettei tukehdu pölyyn ja jos vaikka suihkukaapin lasistakin näkisi peräti läpi : D Käy kovasti henkeen tuo pöly vaikken ole edes siellä huoneessa missä se pöly leijailee! Sit vielä kun tää flunssa tuntuu istuvan todella sitkeessä, niin on aika ahdistava fiilis. Vaikka remontti pysyykin vain ja ainoastaan saunassa, tuntuu silti että jokapaikka on likainen. Yök, inhoon niin tätä remonttia, vaikka onhan se lopputulos sitten mukava kun on uusi sauna ja kaikki vimpan päälle.

Neiti se tosiaan lähti kävelemään niiden nukenrattaiden avulla. Nyt sitten oikeestaan muulla tavoin ei liikukaan kun kävellen! Tuli kertaheitolla niin ison tytön oloinen <3 Huomenna tuleekin neidille miesseuraa. Kaverini tulee poikansa kanssa kyläilemään : ) Käydään ensin kirppiksellä ja kaupassa ja käydään sitten hakemassa heidät. Nähdään harvemmin kun asumme eri kaupungeissa ja välimatka on pitkä.

Nyt pitää vissiin lähteä auttamaan miestä vielä siivoomisessa, että kohta pääsisi suihkuun ja iltatoimille. Neiti tuossa katselee Nalle Puh elokuvaa tyytyväisenä.

Saunanräjäytys ja sekasorto

Mies ei enää kestänyt housuissaan vaan remonttikärpänen puri jälleen kerran. Nyt on sauna revitty säpäleiksi ja kovasti uutta suunnitteilla. Sauna (ja kylpyhuone) olikin oikeestaan ainut tässä talossa pakosti remontoitava kohde koska tästä puuttuu nykypäivän suositellut kosteuseristeet. Kosteutta siellä ei kuitenkaan onneksi ole, koska suihkukaappi on hoitanut hyvin asiansa ja estänyt veden suurimmat roiskumiset. Parempi tehdä hyvissä ajoin niin mitään ei pääse käymään ja tule sitten kalliimmaksi jälkikäteen voivotella. Kaikenlisäksi sauna oli aika kapea ja makuumme liian jyrkkä ja etenkin lapsiperhettä se ei palvellut. Liian vaarallinen eikä kohta neljän hengen perhe olisi sinne edes vieretysten mahtunut. Pesuhuone saa odottaa vuoroaan vielä, se olisi parempi remontoida kesällä koska suihku pitää siirtää sitten mahdollisesti ulos tms.

Flunssa tuntuu ottavan takapakkia. Tänään ollut niin kurja ja inhottava olo ja yskittää oikein paksua limaa ja hyi yök kun meinaa lentää laatta samalla kun yskii : ( Vauva on survonut itsensä hyvin kummallisesti ja sen pylly työntää kylkiluita niin, että sekin vielä ahistaa hengitystä tän flunssan ja yskimisen lisäksi. Tuntuu kuin keuhkokapasiteetti olis kutistunut puoleen!

Sen lisäksi, että on flunssa ja saunan takia kylpyhuone ja kodinhoitohuone periaatteessa työmaa-aluetta, on jokapaikka rempallaan muutenkin. Kun käy kodinhoitohuoneessa, tulee sukissa tikkua ja muuta mönjää jokapaikkaan muualle asuntoon, pyykit viikkaamatta telineestä kaappiin ja voi elämä mikä räjäys tuo tiskipöytäkin oli hetki sitten. Tiskikoneen sentäs jaksoin laittaa pyörimään. Vetämätön olo ja miehen remonttistressi taitanut tarttua myös minuun. Ainut kuka ei huomaa mitään eroa on neiti : D

Nyt tuntuu nenään käry tuolta vaipasta, joten vaippahommat kutsuu ja sitten mennään anopille saunaan kun omaan ei pääse!

Jihuu, nytkö se oppi kävelemään!!??

Siis oikeesti, joko tuo tyttö vihdoin ja viimein vuoden ja 8 kuukauden iässä oppi kävelemään kunnolla!!?? Kun meidän neiti on keksinyt vaihtoehtoisen tavan liikkua ja on sitä mieltä, että käveleminen on täysin turhanpäiväistä hömpötystä, mutta kuinka ollakaan: tänään on kävelty ja PALJON! Pienissä rattaissa istuu nalle ja niitä työntäen viiletetään ympäri asuntoa, välillä rattaatkin unohtuu ja mennään ihan itekseen! Kyllä tää äiti on niin ylpee omasta rakkaasta! <3 Huomattiin nimittäin miehen kanssa se, että kehua ei saa. Jos erehdyt kehumaan kun ottaa jalat alleen niin tipahtaa kyllä polvilleen siinä samassa. Paras kun ei oo huomaavinaankaan niin neiti kävelee kyllä, liekkö jotenkin hävettää sitten vai mikä siinä on!?

Meillä flunssa alkaa helpottaa. Itse oon vielä räkäsempi, tyttö ei oikeestaan enää ja mies säästyi pöpöltä kokonaan. Kyllä on taas turistettu paketillinen nenäliinoja ennätysajassa : D

Pientä kotipuuhastelua tässä tullut tehtyä, kovasti ois edelleen vimma siivoilla ja järjestellä, sisutaakin ois kiva. Mut miehen mielestä se on turhaa tässä vaiheessa kun tarkoitus on vielä remontoida paikkoja ja laitella tapetteja ym. Laitan tähän pari kuvaa mitä on tullut touhuiltua : )

 

Polttopuuta talven varalle

 

Kävin alkuviikosta neuvolassakin. Silloin oli rv 28+3 ja kaikki oli loistavasti. Luulin painoa tosiaan tulleen, mutta reilussa parissa viikossa vain 100g!! Paineet, pissa ja hemppa olivat kunnossa ja sydänäänet kuului nätisti. Vauva tällä erää oli jo oikeinperin, eli pää alaspäin asettautuneena, toivottavasti pysyisikin näin ettei enää ainakaan täysin päinvastoin käänny. Kohtu oli kasvanut ns. ennätysvauhtia kun vertaa edelliseen raskauteen ja vaikuttaisi, että tällä kertaa saan suht normikokoisen (toivottavasti noin 3 kiloisen) vauvan <3

Eilen alkoi AVA:lta uusi vauvaohjelma: Erilaiset äidit. Pitihän se tietysti tsekata millainen ohjelma on. Vähän tylsä se alku kun liikaa vatvottiin sitä parisuhdetta ja äitiä sekä isää. Enemmän kiinnostaisi se raskaus, synnytys ja itse vauva. Kun vauva syntyi niin oli kyllä niin herkkää että kyyneleet nous silmiin! Kyllä sitä jo alkaa miettimään, että millainen se lähestyvä synnytys omalla kohdalla on....

Kävin tänään viemässä keskussairaalaan vastasyntyneiden valvontaosastolle pienen kassillisen vaatetta. Tein inventaarion vauvanvaatteisiin ja ne mitä en itse tarvinnut, poimin niistä pienimmät 50cm ja muutaman 56cm vaatteen, lähinnä bodyja ja puolipotkareita. Neiti oli silloin synnyttyään viikon ko. osastolla ja muistan, että pienen pienistä vaatteista oli pulaa. Osastolla on keskosia ja muita erityistä hoitoa vaativia vauvoja, joten pienille vaatteille on tarvetta. Silloin ainakin vaatteita ei hirveästi ollut ja muistan kun en löytänyt varastosta sitten millään alle 60cm vaatteita neidille ja jouduin pukemaan hälle aivan ylisuuret potkuhousut ja bodyn. Hyvä että koko vauvaa näky vaatepaljouden seasta : D Toivottavasti vaatteet tulevat tarpeeseen!

 

Flunssaa pukkaa

Meidän poppoo on ollu flunssassa viimeset pari päivää. Neiti aloitti pärskimisellä ja itse tulin seuraavana päivänä kipeeks. Kuumetta ei nostanut, mutta olo on kurja ja räkää riittää. Kyllä on aika madellut kun sisällä pitäny kökkiä eikä oikein mitään ole jaksanu tehä.

Tänään jo sen verran pirteempi, neiti varsinkin, että anoppi miehensä kanssa tuli risunpolttotalkoisiin ja paistettiin makkarat nuotiossa! Neiti popsi onnellisena viimeisiä viinimarjoja puskasta. Kiva lämmitellä ison roihun ääressä ja katsella liekkejä. Kiusana vaan oli noi hemmetin mäkäräiset jotka puri ottaa ihan kokoajan! Muut jäi vielä pihalle notskin ääreen, ite tulin sisälle keittämään kuumaa teetä ja laitan kohta saunan tulille :)

Huomenna olis taas neuvola... Nyt luulen, että painoa on tullu jo ihan huomattavasti ja viisari heilahtaa, mutta luulen että siihen on suurin syy tuo turvotus jota on tullut. Iltasella tuntuu jo tosi raskailta jalat ja sukista jää ilkeet painaumat nilkkoihin. Muuten ihan ok vointi ollut, mitä nyt toi nivunen kiukuttelee aina aika-ajoin jos enempi liikkuu.

Lääkärineuvolasta kuulumisia

Viimeviikolla piti olla se lääkärineuvola. Ajelin tk:hon ja ilmoittautessani sitten huomasivat, että kaikki ko. lääkärin ajat oli peruttu ja olivat unohtaneet ilmoittaa. Otettiin sitten uusi aika, joka oli eilen. Kohdun korkeus oli ihan hyvä, mutta ehkä siellä vähän alakäyriä hipoen viikkoihin nähden, mutta muuten vauva voi hyvin: sykkeet oli hyvät ja kovasti potkiskelikin doppleria. Kohdunsuulla oli tilanne entisellään eli kaikki hyvin! Tämä vauva on paaaaljon vilkkaampi ja kovempi potkimaan kuin tuo neitonen oli. Välillä tuntuu, että nukkuuko tämä ollenkaan kun on olevinaan kokoajan vauhdissa ja vatsa hyllyy puolelta toiselle. Kyllä jo odottaa että olis Joulukuu ja vauva olis tässä meidän kanssa <3

Tänään on tylsä sateinen päivä. Aamupäivällä käytiin vähän ostoksilla ja sain ostettua kaikkea rästiin jäänyttä tarpeellista. Tuli hyvä mieli kun ne sai alta pois ja hoidettua, samoin sain viimeset laput Kelalle postitettua.

 

Risujen polttoa pellon laidassa.

Syksyisiä puuhia

Pitkästä aikaa pääsin ihan kunnolla shoppailemaan kun oli "tilipäivä" (lue kotihoidontuki ym. tuet tuli) ja kyllä piristi ja kummasti! Löysin itselleni ihanan talvipipon ja neidille sekä tulevalle vauvalle vaatteita. Ei ole pitkään aikaan riittäny rahat kuin kirppistelyyn.

Joku ihmeen kodinjärjestelyvimma iskenyt, laitoin kuistia vähän syksyisempiin tunnelmiin.

 

 

Mies vei eilen meidät syömään Tex Mex paikkaan. Ai että oli hyvää, mutta tulista ruokaa. Söin ihanan kana-aurajuusto tortillan, nammm!! Sitten käytiin vuokraamassa muutama leffa ja irtokarkkiakin oli vähän ostettava.... Neiti oli yhtä hymyä kun sai elämänsä ensimmäisen tikkarin! Leuasta hihoihin oli kaikki makeessa tahmassa :D

Nyt siivoilemaan kun ei uloskaan oikein tee mieli tuonne sateeseen.

Hikan bongaus!

Tänään olikin ihanan aurinkoinen syyspäivä. Aamupäivällä käytettiin hyvä ulkoiluilma hyväksi ja lähdettiin tytön kanssa leikkipuistoon. Voi sitä riemua kun hiekkakakkuja tehtiin ja liukumäestä laskettiin! Tais käydä neiti ylikierroksilla kun ei päiväunillekaan kahden tunnin yrittämisestä huolimatta malttanut käydä. Sammuikin sitten illalla sänkyyn muutamassa minuutissa. Äidin pieni tyttönen <3

Vatsa kasvaa kuin myös vauva! Nyt on alkanut tämä päivittäinen närästys ja se on jotain inhottavinta mitä tiedän. Vauva on vahva ja potkii todella lujaa ja usein. Nyt illalla ensimmäistä kertaa havahduin pieniin rytmikkäisiin tymäyksiin joita tuli ihan parin sekunnin välein, vauvalla on HIKKA!! Se on hassu tunne, kun ois elohiiri masussa. Supistukset on lisääntyny nyt huomattavasti, en tiedä mistä johtuu, mutta onneksi ovat kuitenkin kivuttomia. Huomenna olis sitten neuvolalääkäri, kiva tietää mikä tilanne kohdunsuulla, onko supistuksilla ollut vaikutusta.

Tänään jäi päiväunetkin tältä äitykältä väliin joten silmiä vähän jo painaa ja yllätys yllätys: närästää. Taidan siis lähteä hammaspesun kautta kaivamaan Rennien ja sitten untenmaille.

Blogi luotu!

No nyt on blogi sitten pystyssä! Yritän kirjoitella tänne aina kuulumisia ja kommelluksia, milloin mitäkin. Teksti varmasti takkuaa, en ole mikään kirjoitusexpertti, mutta toivottavasti kaikki saa kuitenkin selvää sen verran ja kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa.

Takkatulen lämpöä ja kynttilöiden loistetta syksyyn kaikille!